16.3.2015

Katsaus tilanteeseen

Tämä blogi on elänyt pari viime kuukautta hiljaiseloa. Olemme Arlan ja Raisan kanssa keskustelleet siitä, lopetettaisiinko kokonaan. Minä olen miettinyt myös uuden blogin perustamista, ihan oman. Toistaiseksi ei ole vielä lopullista päätöstä tai suunnitelmaa. Surullinen tosiasia kuitenkin on, että ainakin itse olen viime aikoina laittanut ruokaa melko harvakseltaan.

Olen silti tietysti syönyt. Esimerkiksi puuroa. 

Se ei tarkoita, ettenkö olisi ajatellut ruokaa. Olen ajatellut sitä joka päivä. Olen lukenut siitä, kirjoittanut siitä ja yrittänyt hahmottaa syömiseen liittyviä kokonaisuuksia.

Hyvä lukija, minulla on uutinen. Pian ilmestyy kirja, joka kertoo ruoasta. Olen toinen sen kirjoittajista. Toinen on professori ja kirjailija Jaakko Hämeen-Anttila, joka on täällä blogissa aiemmin esiintynyt salaperäisellä nimellä "ystäväni J". Ja minun nimeni on siis Venla Rossi.

Hauska tavata.

Kirjamme käsittelee ruoan kulttuurihistoriaa ja ilmestyy elokuussa Otavan kustantamana. Se on nimeltään Nälästä nautintoihin Ruoan tarina.

Ulkoasun on suunnitellut graafikko Päivi Puustinen.

Olen innoissani. On ollut ihanaa perehtyä ruokaan. Samalla oma kokkaaminen on kuitenkin jäänyt vähiin. Olen syönyt muroja, leipiä, munakkaita ja salaatteja. Välillä keittänyt pastaa ja käynyt usein lounaalla ulkona (en voi tarpeeksi ylistää Silvopleen tuorepuuroa!).

Vaikka en nyt siis voi tarjota teille uusia jännittäviä reseptejä, niin kävisikö teoriatieto? Kun kirjoittaa kirjaa, tulee materiaalia kerättyä paljon. Väistämättä osa siitä rajautuu pois lopullisesta teoksesta. Tässä siis kolme yksityiskohtaa, joita ET voi lukea tulevasta tietokirjastamme.

1. Kirjailija Gertrude Stein on sanonut (teoksessaan Everybody’s Autobiography) että kaikissa maissa puhutaan syömisestä, mutta Ranskassa puhutaan siitä, kuinka puhutaan syömisestä.

2. Ennen jääkaappien yleistymistä maidon sekaan laitettiin eläviä sammakoita, jotta se säilyisi paremmin.


3. Historian aikana on järjestetty monia kuuluisia juhla-aterioita, joilla on ollut arvaamattomia seurauksia. Myös myttyyn menneet illlalliset saattavat johtaa jännittäviin lopputuloksiin. Kauhuklassikko Frankenstainen hirviö sai alkunsa, kun kirjailija Mary Shelley kutsuttiin vuonna 1816 illallisille, joille osallistui myös muun muassa Lordi Byron. Kun huono sää kahlitsi seurueen koko illaksi sisälle, haastoi joukko toisensa keksimään mahdollisimman pelottavia tarinoita.


Semmoista! Toivottavasti tykkäsitte. Mikäli nämä asiat eivät ole mukana kirjassa, niin mitä siellä sitten on, saattaa joku miettiä. Noh. Tässä pieni esittelyteksti, joka kirjoitettiin kustantamon katalogia varten. Ja loppuun kuva, koska herranjestas, on jo kuvan aika. Kuva ei liity kirjaan. Mutta tässä ensin se esittely: 


"Miten vampyyrit ja maissi liittyvät yhteen? Kuinka tehotuotanto sai alkunsa? Miksi Viisikko-kirjoissa syödään niin paljon? Ruoka on viime vuosina noussut vapaa-aikamme keskipisteeksi. Usein kuitenkin keskitymme miettimään, mitä tänään syötäisiin, ja unohdamme, että niin pöytätapojen kuin reseptien takana on lukematon määrä aatteita, sattumia ja kohtaloita. Nälästä nautintoihin – Ruoan tarina avaa ikkunoita kieleen, historiaan ja yhteiskuntaan keittiön kautta. 

Teemoittain etenevä tietokirja näyttää, kuinka tuhansia vuosia vanhat tavat ja tapahtumat ovat edelleen läsnä lautasellamme. Kirjan aiheet ulottuvat arkeologisista löydöistä ruokablogeihin ja lemmenjuomista uskonnollisiin uhreihin. Se, mitä ja miten syömme, kertoo meille paitsi itsestämme myös ajasta, jossa elämme."


Eikö ole kaunis annos? Ravintola Kuun punajuurikroketteja, jotka nautin noin kuukausi sitten. Ja korostan: nautin.

PS. Kirjan lisäksi olen viime aikoina tehnyt muun muassa lehtijuttuja. Vähän aikaan sitten kirjoitin tämmöisen pienen jutun ravintoloiden ruokalistojen kielestä Image-lehteen: KLIK.