Näkkileipä siemenillä

Välillä ruokabloggaaminen on vaikeaa. Tai oikeastaan: välillä kirjoittaminen tai ylipäätään asioiden aloittaminen on tuskallista, jopa ylivoimaista. Pitäisikö postaus hyvästä näkkileipäreseptistä aloittaa vaikka pienellä katsauksella näkkileipä-sanan etymologiaan? Vai pitäisikö kirjoittaa siitä, miten syksy on uusien alkujen aikaa, ja tästä siemennäkkäristä voi tankata energiaa kaikkea sitä varten?

Näkkileipää linssikeiton kanssa. Sadepäiväruokaa.

Plääh. Ajoittain tuollainen rupattelu tuntuu keinotekoiselta. Ja tätä leipää minä ainakin teen vain maun ja kivan tekstuurin takia. Pidän kyllä jopa kaupan valmisnäkkileivästä, mutta toki itse tehty tässäkin asiassa on älyttömästi parempaa.

Tämä näkkäri toimii tuoreena ja lämpimänä, mutta oikein hyvin myös jäähdyttyään ja rapeuduttuaan lisää. Ohje on myös ihan älyttömän helppo. Sitä voi varioida sen mukaan, mitä siemeniä sattuu olemaan kaapissa tai kaupassa. Alkuperäisessä reseptissä, jonka nappasin Marttaliiton keskustelupalstalta, käytettiin pellavansiemeniä, mutta korvasin ne chia-siemenillä, koska niitä nyt sattui olemaan käsillä. Maun mukaan lisämausteeksi voi tupsauttaa myös vaikka kuminaa tai valkosipulijauhetta.

Sitten itse ohjeeseen:

1,5 dl kaurahiutaleita
1 dl seesaminsiemeniä (mustia tai valkoisia, ei väliä)
1 dl auringonkukan siemeniä
0,5 dl chia-siemeniä (tai pellavansiemeniä)
2 dl ruisjauhoja (alkuperäisessä reseptissä karkeita, mutta minä laitoin ihan tavallisia, toimi niinkin)
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
4 dl haaleaa vettä
0, 75 dl öljyä (rypsiöljyä tai jotain muuta aika neutraalin makuista)

Sekoita kaikki aineet ja anna tekeytyä 5-10 minuuttia. Levitä ohueksi levyksi pellille. Paista ensin 10 minuuttia 200 asteessa, ota sitten pelti uunista ja leikkaa varovasti sopivan kokoisiin paloihin. Jatka paistamista 175 asteessa 30-40 minuuttia, kunnes reunat alkavat hieman ruskettua. Pidä silmällä lopussa, leipä palaa helposti.

Yksi lempipäällysteistä: tomaatti basilikalla, suolalla ja pippurilla.