Valkojauhonaamapizzaa

Tätä kirjoitusta varten tarkistin Kielitoimiston nettisivuilta kahden vaikean sanan kirjoitusasut: kantarelli on kantarelli ja pizza on pizza.

Kääritäänpä sitten hihat. Tehdään kaksi pyöreää pellinkokoista kantarellipizzaa.

Pohja (riittää kahteen):

2,5 desiä kädenlämpöistä vettä
kolmasosapaketti tuorehiivaa
suolaa ja sokeria
durumvehnäjauhoja

Käytä isoa kulhoa. Liuota hiiva veteen, lisää ripaukset suolaa ja sokeria. Lisää vähitellen jauhoja, vatkaa taikinaa ensiksi apuvälineellä, ja kunnolla. Alusta loput jauhot käsin. Kyllähän te nyt taikinan osaatte tehdä. Olennaista on kunnon vaivaus sekä se, ettei taikinaan lisätä öljyä tai muuta rasvaa. Tärkeää on myös jauhojen oikea määrä, mutta se selviää oikeastaan vain käsikopelolla. Kun pallo irtoaa kupin reunoista ja käsistä, on valmista. Kohota toivottavasti vielä hieman lötköä taikinamönttiä kulhossa kostean liinan alla tunti. (Kyllä, olen tietoinen pizzapuristeista, jotka käyttävät taikinan tekoon kaksi vuorokautta. Väinö, yritin linkata parin vuoden takaiseen blogikirjoitukseesi, en löytänyt sitä. Oletko liittynyt meidän hätäisempien koulukuntaan?)

White pizzaan ei tule tomaattikastiketta, eikä sen tekoon välttämättä tarvita veistä, minkä huomasin hauskana yksityiskohtana. Pääraaka-aineeksi käy hienosti sieni, kantarellin sijaan ravintolassa taidetaan useimmiten tarjota portobelloa. Mutta minulla oli keltaisen herkun himo, taas. Viikko sitten toin Pärnusta tuliaiseksi puoli kiloa kantarelleja, mutta eivät nämä tietenkään olleet enää sitä satsia.

Päällys (riittää kahteen):
200 grammaa kantarelleja
kaksi palloa hyvää mozzarellaa
pari kourallista valmista mozzarellaraastetta
oliiviöljyä
suolaa
parmesaania
tuoretta basilikaa
kuivattua oreganoa

Puhdista sienet ja revi ne sopivan kokoisiksi paloiksi pannulle. Kuumenna (ilman rasvoja!) muutaman minuutin ajan, että nesteet lähtevät irtoamaan. Revi pallomozzarella valmiiksi.

Sienet pannulla, taikina kulhossa. Kahvinkeittimessä muisto aamusta.

Toimi pohjan kanssa näin. Jaa kohonnut taikina kahdeksi palloksi. Jos näyttää siltä, että taikinaa on liikaa kahteen pellilliseen, valmista kolme pizzaa tai haaskaa ylijäämä. (Voi sen pakastaakin.) Ymppää leivinpaperi kiinni työtasoon kostuttamalla pöydänpinta märin käsin.

Levitä ensin leivinpaperille (juu, paperille) sivistynyt kerros öljyä. Kaulitse paperin päälle taikinasta ohut pyörylä: aloita kauliminen keskiosasta, ja kiinnitä sen paksuuteen (ohuuteen) erityistä huomiota. Lupaan, että kauliminen helpottuu vesikikan ansiosta huomattavasti, kun leivinpaperi pysyy melko tiukasti paikoillaan. Reunat voivat olla keskiosaa paksummat, mutta tarkkana, nekin toki kohoavat uunissa vielä. Ilmakuplat reunoissa enteilevät makoisaa pizzaelämystä.

Levitä kaulitulle taikinapohjalle ohut öljykerros, erityisesti reunoille. Sitten lisää revitty mozzarella ja raaste. Juustotäytteen päälle pannulla käyneet sienet. Ripottele vielä suolaa maun mukaan. Vedä uunivalmis pizza kuumalle pellille ja paista 250 asteessa kunnes mozzarella kuplii.

Heiti uunista tulon jälkeen raasta päälle parmesaania ja revi tuoretta basilikaa. Ripottele myös oregano uunikuuman pizzan päälle.

Näin ohut hänestä tuli.