Ticketsin tapaskarnevaali

No, Kataloniassa sitten käytiin. Ja olipa hieno matka! Barcelona on nimenomaan ruokakaupunkina parhaimmasta päästä. Kauppahallit olivat hienoimpia näkemiäni, ja hintataso sekä kaupoissa että ravintoloissa edullinen. Melkein joka paikasta (hienoista ravintoloista pieniin kuppiloihin) sai kolmen ruokalajin lounaan ja lasin viiniä noin kymmenellä eurolla. Äyriäisiä, simpukoita ja ostereita oli tarjolla paljon ja monenlaisia. Cava oli hyvää ja halpaa.

Viimeisenä iltana minulla ja A:lla oli varaus Ticketsiin, tuohon Adrian veljesten pyörittämään tapasbaariin (kuka haluaisi pitää kolmen tähden Michelin-ravintolaa jos voi pitää tapasbaaria?). Kokonaisuutena voisi sanoa, että olipa hyvä show! Paikka oli nimestä ja sisustuksesta lähtien yhtä kabareeta ja karnevaalia.

Ruokalistan kuvitustyyli toi mieleen sarjakuvapiirtäjä Daniel Clowesin. Näitä olisi saanut ostaa kotiinkin, mutta olivat tyyriitä.

Mukavat ja innokkaat tarjoilijat selittivät ystävällisesti niin konseptia kuin ruokien sisältöä, ainakin sen verran kuin heidän englannintaitonsa salli. Annoimme henkilökunnalle vapaat kädet valita meille 70 eurolla (per henki) syötävää. 

Se oli hieman liikaa. Kuudentoista makupalan jälkeen minä olin niin täynnä, että oli pakko luovuttaa. Siinä vaiheessa olisi ollut tulossa vielä ainakin muutamia annoksia lisää, mutta oli pakko tyytyä kahviin ja pieneen jälkiruokaan. 

Kahvien lisäksi joimme aterian aikana ensin yhdet lasit cavaa – ja niiden loppuessa otettiin koko pullo. Lopulta koko illan lasku oli meiltä molemmilta yhteensä noin 150 euroa, mitä tästä kokemuksesta on pakko pitää kohtuullisena. Mitään vastaavaa ei Suomessa ole edes tarjolla.

Mutta nyt kuvia joistakin aterian kohokohdista.

Nämä olivat pieniä ilmatyynyjä (en todellakaan tiedä miten tehtyjä), jotka oli täytetty nestemäisellä manchego-juustolla. Päällä oli vielä hieman lisää juustoa, hasselpähkinää ja mätiä. Omituinen, hauska tekstuuri, mutta maun puolesta eivät nousseet suosikkien joukkoon. Poksahtivat kyllä hauskasti suussa!

 

Hapankorppuja. Tai jotain sen tapaista leipää. Päällä naudanpaistia, smenatanaa ja sipulia. Lumen näköinen asia oli viinietikasta tehtyä puuteria, mikä antoi hienon säväyksen. Tarjoilijamme kertoi, että menun ideana oli olla makumatka maailman ympäri. Tämä oli kuulemma Suomi! 

 

Yksi illan ehdottomista huipuista: hieman tulista, limemehussa kypsennettyä tonnikalan vatsaa merilevätötterössä. Niin hyvää, pehmeää, raikasta! 

 

Avokadocanneloni, joka oli täytetty kuningasravulla ja perinteisellä katalonialaisella romesco-kastikkeella. Kaunis annos, mutta makua olisi voinut olla ehkä hieman enemmän. Avokadon kermaisuus syö helposti terän muista raaka-aineista.

 

Tietenkin ostereita. Kolmella eri tavalla: sellaisenaan (oik.), oliiviöljykaviaarin kera (kesk.) sekä aasialaisessa marinadissa lohen mädillä. 

Vielä lisää noita ihania merinilviäisiä. Nämä olivat isompaa lajia (No.2), ja ne tarjoiltiin kuuman kanaliemen sekä tryffelihelmen ja kultauksen kera! Kuulostaa varmaan oudolta, mutta makuelämys oli todella vaikuttava: täyteläinen, voinen ja merellinen samaan aikaan.

Tässä jälkiruokamme, se ainut jonka pystyimme syömään, eli Ticketsin oma mini-kuppikakku. Vaaleanpunaisen paperin näköinen tarjoiluastia oli tehty mansikasta ja se oli syötävää. Ja hyvää. Lisäksi piskuisesta kakusta löytyi ainakin tuorejuustoa, hunajaa, jäädytettyä mansikkaa ja ruusun terälehteä. 

Kuvaamatta jäi moni makupala, esimerkiksi marokkolainen appelsiini-oliivisalaatti, tryffelillä ja juustolla täytetyt sämpylät ja kimaltavat huotrasimpukat. En halunnut koko iltaa istua kamera kädessä. Menkää itse, nähkää ja syökää.

Hieman jäi hampaankoloon se, ettemme jaksaneet tutustua makeiden asioiden tarjontaan enemmän. Naapuripöydässä nimittäin kun tilasivat jäätelöä...

 

...niin paikalle huristeli kelloa soittaen kokki ravintolan omalla jäätelövaunulla! Ja väsäsi pöydän vieressä aikamoiset herkkutötteröt. 

Jos siis satutte olemaan menossa Barcelonaan, niin varatkaa ihmeessä pöytä täältä. Kaikki mitä söimme ei ollut makuhermoja räjäyttävää, hyvää toki. Mutta joukossa oli todellisia helmia, ja kokonaisuutena ilta oli niin hauska, että haluan ehdottomasti joskus vielä palata näiden tapasten äärelle.