10.5.2012

Toukopiirakkaa

Tämän oli tarkoitus olla vappupostaus. Nyt en kuitenkaan enää kehtaa käyttää kyseistä otsaketta, joten menköön yleisenä toukoiluna ja ihan vain siitä ilosta, että piirakka on niin hyvää.

Tarkalleen ottaen parsa-pekonipiirakka, jonka ohjeen pelkäsin hukkuneen käpälistäni ikiajoiksi, kunnes neuvokas toveri Venla paljasti seuranneensa Eeva Kolun nyt jo kuopattua Voisilmäpeliä Google Readerin avustuksella, jolloin jokainen luettu teksti on jäänyt kätevästi talteen. (Tämä tarkoittaa siis myös sitä, että minulla on tänäkin kesänä mahdollisuus Twin Peaks –kirsikkapiirakkaan! Oi onnea!)

En voi painottaa tätä kylliksi: minä en pidä aikuisten ruoista tai juomista. En oliiveista, en viinistä (etenkään punaisesta, hyi! (paitsi sangriassa, nam!)), en etanoista tai simpukoista – enkä parsasta. Noin. Nyt se on tunnustettu koko internetille. Minä en pidä parsasta.

Koitan kuitenkin toisinaan opetella käyttäytymään ikäni vaatimalla arvokkuudella, ja ymmärrettyäni viime kesänä kuohuviinin hienouden oli mielestäni tämän kevään tehtävä antaa parsalle mahdollisuus. Ja mikäpä olisikaan parempi keino kuin upottaa vanha viholliseni kermaan, pekoniin ja parmesaniin?

Huh tulipa paljon avautumista. Nyt vaikenen ja copypastetan:


(Eeva Kolun) Pekoni-parsapiiras




pohja:
100 g voita

2½ dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa

2-3 rkl kylmää vettä

täyte:


puntti (vihreää) parsaa


1 paketti pekonia

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä
3 munaa

150 g ranskankermaa

1 dl kuohukermaa
1 dl juustoraastetta (esim. parmesan)
loraus tuoretta sitruunamehua
1 tl timjamia

suolaa
mustapippuria
(
valkopippuria

)

Valmista ensin pohja: ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Sekoita jauhot ja suola. Leikkaa voi pieniksi kuutioiksi ja nypi se jauhojen joukkoon. Lisää sen jälkeen kylmää vettä sen verran, että voit muotoilla taikinasta jotakin palloa muistuttavaa. Älä lisää vettä yhtään enempää kuin taikinan saamiseksi kasaan on pakko. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle. Paista pohjaa 200 asteessa 10-15 minuuttia.

Leikkaa parsojen varresta pari senttiä pois, jos varsi on puumainen. Silppua sipuli ja valkosipuli. Leikkaa pekoni paloiksi, ja ruskista pannulla. Siirrä odottamaan, ja kuullota sipuli ja valkosipuli pekonirasvassa.
Sekoita keskenään munat, ranskankerma, kerma, juustoraaste ja mausteet.

Ripottele pekoni ja sipuli esipaistetun pohjan päälle. Kaada päälle muna-kermaseos. Asettele lopuksi parsat päällimmäisiksi. Jos joudut leikkaamaan parsoja lyhyemmäksi, voit leikata ylimääräiset osat pieniksi paloiksi ja jemmata ne piirakan täytteeseen. Laita piiras takaisin 200-asteiseen uuniin n. 20-30 minuutiksi. Piiras on mielestäni parhaimmillaan, kun sen antaa jäähtyä ja vetäytyä ennen tarjoilemista.

End of copypaste: Koska joukossamme on myös pekonia syömättömiä henkilöitä, tein vapuksi toki kaksi piirakkaa, joista toisessa ei ollut pekonia tai pekonirasvaa. Hyvää niinkin.

Olen tosin samaa mieltä Venlan kanssa siitä, että syömisen kannalta olisi mukavampaa jos parsat olisivat pienempinä palasina.

8 kommenttia:

  1. Tää piirakka on aivan taivaallista. Söin omassa vappuleirissäni pekonitonta (mutta parmesaanivahvisteista!) parsapiirakkaa, ja olin todella pettynyt. Hyppäsin naapuriin, jossa sain ohjeen kehittäjän tekemää piirakkaa, ja meinasi tulla itku. Niin hyvää. Taivaallista.

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä herkullista. Vaikea kyllä keksiä miten parmesanilla, pekonilla ja kermalla voisi mennä mikään kovin pahasti pieleen.

    VastaaPoista
  3. naurattaa muuten toi ohjeen "(esim. parmesan)" -kohta

    VastaaPoista
  4. Kieltämättä vähäsen! Vaikka se olikin siinä jo.

    VastaaPoista
  5. Saako toivoa Twin Peaks -piirakkaa tänne blogiinkin? Itselläni tietenkään ei ole enää resepti tallessa. Se piirakka taisi olla ensimmäinen leipomani asia, joka sai suhteemme alkuaikana mun Villen tajuamaan, että tää likka ei ole mikään urpo sokerin käytön kanssa.

    VastaaPoista
  6. Tottakai ja ilman muuta! Olen suunnitellut toteutusta kuukauden tai parin päähän, kun kirsikoita alkaa taas löytyä kaupungin toreilta.

    VastaaPoista
  7. Tein tätä piirakkaa kasvisversiona eli ilman pekonia ja oli tosi hyvää sekin. Noudatin Venlan vinkkiä parsojen paloittelusta syömisen helpottamiseksi. Lisäksi tein yhden gluteeinittoman version muuttamalla vehnäjauhot vaaleiksi gluteenijauhoiksi ja lisäsin pohjaan yhden kananmunan taikinan sidosaineeksi, kun nuo gl.jauhot ovat niin murenevia. Sekin toimi tosi hyvin. Kiitos vaan reseptistä! Hyvää oli!
    Sirpa

    VastaaPoista
  8. Kiva kuulla, että sielläkin on maistunut! Tuolla määrällä kermaa ja juustoa on toki vaikea mennä kovin pahasti vikaan.

    VastaaPoista