Kesäleikkejä

Olen luonteeltani pessimisti. Tykkään murjottaa yksin pimeässä, sisällä. Silti minunkin on myönnettävä: onhan tämä Suomen kesä aika kiva. Karkasimme kavereiden kanssa viikonlopuksi mökille. Ympäristön, sään, seuran ja ruoan yhdistelmä oli niin idyllinen, että melkein nolottaa.

Ensinnäkin: vanhempani olivat rakentaneet mökille kasvihuoneen. Ja kuinka hienon sellaisen! 

Tuolla kasvoivat kohisten yrtit, mansikat, kesäkurpitsat ja pavut, chilit ja mitä niitä kaikkia olikaan. Perunamaakin on kuulemma suunnitteilla.

Lisäksi kesäruokahan nyt vaan on ihan parasta. Ruoanlaitto on helppoa, kun lempiraaka-aineet ovat sesongissa. Mökkipaikkakunnalla ne saa edullisimmin torilta. Ja ovat sanan varsinaisessa merkityksessä lähiruokaa, muutaman kilometrin säteeltä. 

Savitaipalelaisia mansikoita ja siikliä.

Mitä niistä raaka-aineista sitten tekisi? Yksi ehdotus: perunasalaatti. Meidän toveripiirissämme on vakiintuneet tavat viettää juhannusta. Se tarkoittaa sitä, että tehdään ruokaa.

Jokaiselle jaetaan juhannuksena vuosittain vaihtuva vastuualue ateriaan liittyen. Tänä vuonna minä muodostin yhden hengen ryhmän, joka vastasi gin toniceista ja perunasalaatista. Alla uusi kehitelmäni tälle vuodelle. (Kolme vuotta sitten tein pottusalaattia lohen ja wasabin kera)

Tofu-perunasalaatti avokadolla, mansikoilla ja syötävillä kukilla

(noin neljälle) 

700 grammaa uusia perunoita

2 pakettia valmiiksi marinoitua tofua 

2 avokadoa

pieni rasia suomalaisia mansikoita

1 tuore punainen chili

1 nippu kesäsipulia

yksi puska rucolaa 

kastike: desi oliiviöljyä, ruokalusikallinen dijon-sinappia, tuoreen sitruunan mehua ja  valkoviinietikkaa, loraus juoksevaa hunajaa

curryjauhetta, seesamiöljyä, suolaa, mustapippuria

koristeluun syötäviä kukkia ja minttua 

Huuhdo perunat huolellisesti kylmässä vedessä ja pilko palasiin. Hiero niihin oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria. Levitä perunat uuninpellille ja paahda noin 200 asteessa puolisen tuntia, tarkkaile väriä. 

Paahtamisen aikana pilko tofu ja chili. Lämmitä paistinpannulla oliivi- ja seesamiöljyä ja curryjauhetta. Kun pannu on kuuma, viskaa tofut sinne ja paista niihin rapea pinta. Alenna lämpöä ja lisää chilirouhe, hauduttele hetki. Sekoita kuumat tofut ja perunat isossa kulhossa tai muussa tarjoiluastiassa. 

Pilko avokadot, sipulit (myös varret) ja mansikat. Revi salaatti. Sekoita kastikkeen ainekset. Lisää kulhoon sipuli, avokado, rucola ja kastike, sekoita kunnolla. Lisää lopuksi mansikat ja kääntele varovasti sekaan, etteivät marjat värjää kaikkea. Koristele mintulla ja syötävillä kukilla. Esimerkiksi sarviapila on kaunis eikä myrkyllinen. Sitä voi nykyään poimia mm. K-marketin hevi-osastolta, kymmenen kappaleen paketeissa. 

Lopuksi kevennys! 

Joskus ruoalla leikkiminen saattaa huvittaa ihan oikeaa ruoanlaittoa enemmän. Alla taidonnäytteeni tältä saralta. 

Ruokaisaa kesää kaikille! 

Salaatti vain

Tuntuu, että olen puhunut tästä asiasta jo monta kertaa aikaisemminkin, mutta eisemitään. Joskus toisto on hyväksi. Eli: olen vahvasti sitä mieltä, että jos tehdään salaattia, niin silti siihen pitää panostaa yhtä paljon kuin mihin muuhun ruokaan tahansa. Ja kun sanon "panostaa", tarkoitan että jokainen raaka-aine tulee valmistaa, ja mieluiten muutenkin kuin huuhtomalla ja pilkkomalla.

Esimerkki eiliseltä, eli syyssalaattia kahdelle. 

Tässä siis vaihteeksi riveittäin aseteltu salaatti. Seuraavaksi lista (kuvan järjestyksen mukaan ylhäältä alas) ainesosista, ja siitä, mitä niille tein: 

Avokado: pilkoin, ripottelin päälle sitruunamehua, mustapippuria ja suolaa

Feta: murensin käsin, valelin hieman hunajalla ja mustapippurilla

Kurkku: pilkoin ja maustoin mustilla & valkoisilla seesaminsiemenillä 

Pähkinät: paahdoin pannulla ja suolasin

Kananmuna: keitin, jätin pehmeäksi sisältä, laitoin päälle pippuria ja suolaa

Vihreät pavut: höyrytin ensin, sitten paistoin seesamiöljyssä, valkosipulissa ja chilissä. Suolasin.

Porkkana: pilkoin, ja hieroin palasiin hieman oliiviöljyä, suolaa, pippuria, juustokuminaa, sitruunamehua, hunajaa ja valkosipulijauhetta ja paahdoin uunissa n. 20 minuuttia 225 asteen lämmössä. Samalla paahdoin kolme valkosipulin kynttä pehmeiksi ja tuoksuviksi. Murskasin kynnet ja sekoitin tahnan joukkoon sitruunamehua, oliviiöljyä, suolaa, hunajaa ja pippuria. Valelin tämän "kastikkeen" koko salaatin päälle ja koristelin lehtipersiljalla. 

Ja arvatkaa mitä? Oli aika hyvää.

Intialaista, mutta raikkaasti

Glorian ruoka & viini -lehdessä oli pari kuukautta sitten ruokatoimittaja Kaisa Niemisen houkuttelevia ohjeita erilaisille intialaistyyppisille ruoille. Eniten minua jäi kiinnostamaan tämä salaatti, sillä kerrankin löysin ko. lehdestä valmiiksi vegaanisen reseptin, jota ei tarvinnut yhtään muokata.

Hyvää olikin, sekä terveellistä & kohtuuhintaista. Testatkaahan.

Pieniä kakkulippuja saa Tiger-kaupasta, ja käytän niitä nykyään kakkujen lisäksi, öh, kaikessa.

Intialainen pähkinäsalaatti
yhdelle

kolmasosa kurkkua
4 retiisiä
puolikas pienestä punasipulista
1 pieni porkkana
hieman tuoretta korianteria ja minttua
kourallinen lehtisalaattia
(alkuperäisessä ohjeessa sydänsalaattia, mutta sitä ei lähikauppa tarjonnut)
kourallinen suolapähkinöitä

Mangokastike

puolikas punainen tuore chili
puoli desiä mangososetta (vauvanruokaosastolta)
kolme ruokalusikallista oliiviöljyä
puolikkaan limetin mehu
suolaa & mustapippuria

Tee ensin mangokastike: halkaise chili, poista siemenet ja hienonna palko. Sekoita mangosose, öljy, limetin mehu ja chili kupissa. Lisää suola ja pippuri.

Kuori ja halkaise kurkunpätkä pituussuunnassa. Kuori ja koverra pehmeä sisus pois lusikalla. Viipaloi. Pese retiisit ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Pilko sipuli erittäin ohuiksi siivuiksi. Kuori porkkana ja tee siitäkin ohuita tikkuja.

Irrota korianterin- ja mintunlehdet, jätä lehdet kokonaisiksi.

Erottele salaatista pieniä lehtiä, pese ja kuivaa ja asettele lautaselle/tarjoiluvadille. Sekoita kurkut, retiisit, sipulit ja porkkanat, nakkaa salaatin päälle. Ripottele suolapähkinät pinnalle. Tarjoa mangokastikkeen kanssa. Naanleipää ehdottavat lehdessä myös kaveriksi.

Mustanpuhuvat ystävämme

On ollut jo parisen viikkoa aivan toinen, loputtomasti paisuva blogikirjoitus kesken. Mutta sen viimeistely vaatisi hieman enemmän aikaa ja keskittymistä kuin mitä viime päivinä on ollut käytettävissä. Siispä tässä teille itsenäisyyspäiväviikonlopuksi vain lyhyt kirjoitus ja makoisa ohje.

Salaatti belugalinsseistä
(kolmelle)

3 dl belugalinssejä – tai jotain muita. Minusta nämä vaan on ihan parhaita.
1 rasiallinen tuoreita herkkusieniä
1 iso punasipuli
1 rasia kirsikkatomaatteja
runsaasti tuoretta pinaattia
2 kynttä valkosipulia
1 tuore chili
rypsi- , oliivi- ja seesamiöljyä
kourallinen avaruuspossun eli granaattiomenan siemeniä
mustapippuria, suolaa, rosmariinia ja juustokuminaa
kasvisliemikuutio

Halkaise kirsikkatomaatit, hiero niihin kulhossa oliiviöljyä ja mausteita. Kuivata uunissa noin 180 asteessa puolisen tuntia (tai matalammassa lämpötilassa pidempään). Keitä linssit kasvisliemessä paketin ohjeen mukaan. Paistele keskikuumalla pannulla rypsiöljyssä punasipulin siivuja (ei tarvitse silputa ihan kauhean pieneksi) rauhassa, älä ruskista. Siirrä sivuun. Lisää öljyä ja lämpöä sekä pienityt valkosipulit ja chilin kappaleet. Heitä sekaan pilkkomasi sienet ja paista ne nopeasti. Lisää loppuvaiheessa seesamiöljyä.

Huuhtele pinaatti ja poista kovat lehtiruodit. Revi kappaleiksi ja asettele tarjoiluvadin reunoille. Sekoita keskenään linssit, tomaatit, sipuli ja sienet. Hulauta sekaan vielä lisää oliiviöljyä ja mausteita, ehkä pieni tilkka sitruunamehuakin jos sellaista sattuu olemaan. Riivi kokonaisuuden päälle koristeeksi hieman ihania, pinkkejä & poksuvia granaattiomenan siemeniä.

Tarjoile leivän ja esimerkiksi hummuksen, avokadotahnan tai muun vegaanisen levitteen kera.

PS. Linssit eli KYLVÖVIRVILÄT ovat erinomaista ruokaa, koska niissä on niin paljon proteiiniä. Jotkut pahasuiset tyypit kuitenkin väittävät niiden aiheuttavan ilmavaivoja. Ohessa linkattu wikipedia-artikkeli paljastaa hienon asian: kun nautit virviläsi juustokuminan kanssa, on vähemmän todennnäköistä joutua tämän kiusallisen ilmiön uhriksi.

Teriyakilohi & kurkkunuudelit

Ravintolapäivästä jäi yli muun muassa reilu kimpale lohta. Siispä seuraavana päivänä päätin valmistaa ystäville jotain kalasta. Pikaisen googletuksen jälkeen päädyin teriyakiloheen. Myös avokadoa ja kurkkua oli jäänyt jonkin verran, niistäpä siis lisäkesalaatti!

Hyvää oli. Ja näin se meni:

Lohi

700 g lohta (tai vähemmän, tämä oli reilu annos neljälle)
kevätsipulia
seesaminsiemeniä
seesamiöljyä
tuore lime

Kastikkeeseen:
1 dl soijaa
1 miriniä (japanilainen riisiviini, saa etnisistä kaupoista ja isoista supermarketeista)
1 ruokalusikallinen sokeria
kaksi raastettua valkosipulin kynttä
peukalon kokoinen pätkä raastettua inkivääriä
yhden limen mehu

Valmista ensin teriyaki-kastike. Ja kyllä, tiedän että sitä myydään kaupassa valmiina sekoituksena Mutta niin myydään pakastepitsojakin. Raasta siis inkivääri ja valkosipuli ja sekoita kulhossa muiden aineiden kanssa. Laita liemi sitten kattilaan ja kiehauta nopeasti. Hämmennä ja anna poreilla muutaman minuutin ajan. Leikkaa lohi paloiksi. Voit leikata jokaiselle syöjälle oman palan, tai sitten tehdä vielä pienempiä kalasia. Pikkupaloissa on se hyvä puoli että kastike leviää paremmin joka puolelle. Laita lohipalat isoon vuokaaan/muuhun astiaan ja valele niiden päälle tasaisesti kaksi ruokalusikallista seesamiöljyä. Kaada sitten teriyakiliemi kaiken päälle. Levitä joka puolelle. Anna marinoitua jääkaapissa puolesta tunnista kolmeen tuntiin.

Sopivan ajan kuluttua ota kala kylmästä ja laita grillipannu (tai tavallinen paistinpannu, jos et omista grillipannua tai parilaa) lämpenemään. Kippaa kala lävikköön, jotta turha neste poistuu. Paista palasia keskikuumalla pannulla molemmilta puolilta lyhyt aika, puolesta minuutista minuuttiin. Ripottele lopuksi lohen päälle seesaminsiemeniä ja hienonnettua kevätsipulia. Myös limen mehu sopii hyvin kalan päälle puserrettavaksi.

Huom! Tällä ohjeella kala jää sisältä punertavaksi. Minä tykkään siitä niin, mutta jos te siellä ruudun takana pidätte enemmän kypsemmästä kamasta, niin laittakaa paistetut kalapalat vielä uuniin (valmiiksi lämmitettyyn, 180 astetta) reiluksi viideksi minuutiksi. Tässä vielä kuva siitä mihin kypsyysasteeseen itse päädyin: 

Salaatti

sopivasti nuudeleita neljälle hengelle
yksi pieni kotimainen kurkku
yksi avokado
muutama kevätsipuli
tuore lime
seesamin- ja kurpitsansiemeniä
seesamiöljyä
soijaa
yksi tuore punainen chili
ituja

Keitä nuudelit ja sekoita niihin soijaa ja seesamiöljyä. Purista sekaan myös limen mehu. Pilko kevätsipuli, chili, kurkku ja avokado pieneksi ja sekoita nuudelien joukkoon. Pöyhi mukaan myös idut ja siemenet. Anna levätä kylmässä hetken aikaa ennen tarjoilua.

Salaattien kuningas

Tein eilen salaattia ja siitä tuli, kuten äitini aina sanoo, "ihan vahingossa hyvää". Mutta niin se vain oli! Olin ajatellut, että valmistelen vain pari raaka-ainetta, ja sitten vieraat saavat itse ottaa lautaselleen mitä haluavat. Mutta sitten yksi asia johti toiseen ja tästä vaan tuli ihan mahtavaa.

Eikä vähiten ulkonäön takia.

Tietysti asiaan vaikuttaa sekin, että nyt kaikki kasvikset ovat sesongissa ja erityisen hyviä. Eli JUURI NYT on aika syödä PALJON kaikkea tuoretta, rouskuvaa ja makoisaa. Ennen kuin huomaattekaan, on talvi, ja sitten taas pimeässä särvitään lientä noin seitsemän vittumaisen kuukauden ajan. Teitä on varoitettu. Tankatkaa vitamiineja. 

Mutta niin, salaatti. Siihen saa vaihtelua, kun järjestää asiat tuolla lailla vierekkäin eikä vain sekasotkuksi, niin kuin yleensä. Ehkä tästä alla olevasta kuvasta näkee kokonaisasettelun vielä paremmin. 

Eli vadille päätyi (ylävasemmalta aloittaen) romanesco-kaalia, härkäpapuja, avokadoa, oransseja ja punaisia kirsikkatomaatteja, porkkanoita, kvinoaa, retiisejä, paistettua halloumia... Tai aloitetaanpa alusta vähän tarkemmin. 

Kuninkaallinen salaatti

neljälle

pieni romanescokaali (eräs parsakaalin alalaji)

kymmenisen härkäpapua (siis palkoa) 

kypsä avokado 

kymmenen kirsikkatomaattia, mielellään erivärisiä

viisi pientä kesäporkkanaa

kolme desiä kvinoaa

pieni paketti halloumia

pikkupussillinen retiisejä 

tuoretta minttua ja basilikaa 

oliiviöljyä ja 20 g voita

kurpitsan- ja seesaminsiemeniä

mustapippuria, sormisuolaa 

sitruunamehua ja kasvisliemikuutio

Huuhdo kvinoa ja keitä se (6 dl vettä) paketin ohjeen mukaan, kasvisliemikuution kera. Kun vesi on imeytynyt, purista kvinoaan sitruunamehua ja ripottele siihen suolaa ja pippuria. Pöyhi ilmavaksi ja siirrä vadille odottamaan. 

Leikkaa kaali sopiviksi pieniksi paloiksi ja poista härkäpavut paloistaan. Höyrytä nämä, noin 8 minuuttia riittää. Kun kaali tuntuu pehmeältä mutta vielä vähän napakalta, niin laita pieni palanen voita sulamaan kaalinpalasten ja härkäpapujen päälle. Siirrä tarjoiluastiaan. 

Kuori ja pilko porkkanat tikuiksi, asettele haluamallasi tavalla. Pilko retiisit ja revi minttu, sekoita ne kvinoan joukkoon. Leikkaa halloumi paloiksi ja paista grillipannun päällä (et tarvitse tähän mitään rasvaa). Asettele kvinoan päälle. Leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi ja halkaistu avokado pitkittäin. Lisää nekin vadille. Paahda siemenet ja ripottele salaatin päälle. 

Laita kokonainen basilikapuska blenderiin, lisää joukkoon noin 1 desi oliiviöljyä ja hieman sitruunamehua. Surruuta tasaiseksi vihreäksi öljyksi, jonka voit sitten ripsiä taiteellisesti koko komeuden päälle. Lisää vielä vähän hyvää suolaa ja rouhi pippuria. Ihaile & syö!

Terveisiä mökiltä, eli ulkoruokailun ihanuudesta

Käytiin porukalla mökkeilemässä. Olipa se kivaa, ja tietysti varsinkin syöminen! 

Kesällä sitä arvostaa perusasioita. 

 Myös juomissa. 

Ruoista luonnon helmassa maistuivat grilliherkkujen lisäksi varsinkin kasvikset. Niistä esimerkkinä tämä mainio salaatti, jonka improvisoimme Raisan kanssa edellisen päivän jämäperunoiden pohjalta.

Mansikkainen perunasalaatti

(noin neljälle) 

12 keitettyä uutta perunaa

puolitoista rasiaa mansikoita

kolme pakettia halloumia (olivat pieniä)

yksi tuore punainen chili (ei kovin tulinen) 

valtavasti tuoretta basilikaa ja minttua 

öljyä ja sitruunaa

suolaa ja mustapippuria

Palastele & paista erikseen halloumi ja perunat, paloittele mansikat. Riivi yrtit silpuksi, ja leikkaa chili niin pieneksi hakkeeksi kuin  mahdollista. Sekoita ensin perunat, chili, yrtit ja suurin osa halloumista kulhossa, lisää sekaan vähän öljyä ja sitruunaa sekä mausteita. Kääntele sitten varovasti mansikat sekaan, ne nimittäin helposti värjäävät koko ruoan vaaleanpunaiseksi mössöksi. Lisää päälle hienoimmat hallouminpalat ja vielä vähän lisää yrttejä. Anna jäähtyä hetken, syö auringossa. 

Vartaisiin taas pujotettiin bataattia (kannattaa keittää kuutioita etukäteen noin 10 minuuttia, jotta kypsyvät muiden asioiden kanssa yhtä aikaa), paprikaa, kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja, sieniä, halloumia sekä kullekin ruokavalion mukaan kanaa taikka tofua. Suurin osa asioista oli marinoitu seoksessa, josta löytyi ainakin öljyä, valkosipulia, tuoretta chiliä, soijaa, sitruunankuorta, limeä, hunajaa ja mustapippuria. Hauskaa on, kun jokainen voi itse koota oman vartaansa ja paistaa sen. Parhaasta paikasta hiilloksen päällä voi toki tulla vähän kiistaa...

Lappeenrantaan suuntautuneelta päiväretkeltä saatiin tuliaisiksi isoisäni itse samana päivänä kalastamat kuha ja hauki. Valikoimaa täydennettiin vielä muutamalla kaupan siialla, ja sitten otettiin käyttöön savustuspönttö. Pari sokeripalaa tekee kaloihin hienon ruskean värin, kuten alla olevasta kuvasta voi havaita. Varsinkin kuha oli tosi hyvää. 

Savukalojen lisäksi viimeisen illan juhla-aterialla nautittiin nuotiolla grillattuja lampaankyljyksiä, perunoita, salaattia sekä tsatsikia. Kaikki oli kaunista ja maistui hyvältä suussa. Vielä paremmalta toki, kun syötiin tovereiden kera pihalla, keskellä ihaninta suvea. Oi kesä, oi kausivihannekset, oi avotuli, oi voi, oi suola, oi yrttimaa, aurinko ja ystävät, oi ihan yleisesti.  

Melkein omalla ohjeella onneen

Joku joskus kysyi, että kai bloggaan vain itse keksimistäni resepteistä. No, en. Tämäkin bataatti-kikherne-salaatti on alunperin lähtöisin Eeva Kolulta.

Tein kuitenkin joitakin makukokemukseen vaikuttavia muutoksia, koska en oikeastaan ihan hirveästi pidä tahinista. Ja koska halusin päästä käyttämään makeaa savupaprikajauhetta, joka eroaa Venlan loheen käyttämästä siinä, että se ei ole yhtään tulista.

Ja minttua, koska se on pysynyt elossa parvekkeellani kohta kuukauden.

Ihan järjettömän hyvää tämä varmasti on Eevankin versiona, mutta meillä syötiin juhannuksena uutta lempiruokaani:

1 bataatti

1 tölkki kikherneitä

1 tuore chili

2 valkosipulinkynttä

fetaa

minttua

suolaa

mustapippuria

1 tl makeaa savupaprikajauhetta

oliiviöljyä

sitruunamehua

Kuori ja kuutioi bataatti uunipellille. Ripottele päälle savupaprikaa, suolaa, pippuria ja oliiviöljyä. Paahda uunin ylätasolla 225 asteessa n. 20 min (parempia lämpötila- ja aikaehdotuksia otetaan vastaan).

Pilko valkosipuli, heitä öljyiselle pannulle yhdessä kikherneiden kanssa.

Pilko chili. Sekoita bataatit, kikherneet, chili, feta ja minttu kulhossa. Lisää vielä loraus öljyä ja sitruunamehua.

Savupaprikan ansiosta salaattiin tulee kiinnostava grillimausteen maku, mikä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että pöytä on kannettava puistoon. Siellä voi sitten syödä ja juoda auringonnousuun.

Hirviöpäärynä + avaruuspossu

Syön aika paljon avokadoa. Useimmiten sellaisenaan tai avokado-mustapapusalaatissa, mutta viime aikoina (varovasti) kokeellisemmissakin muodoissa.

Lähtökohtaisesti kaikki missä on avokadoa on hyvää, mutta yksi on noussut ylitse muiden: maailman paras guacamole. Ohje on peräisin Joanna Goddardin A Cup of Jo -blogista, josta löytyy myös aika nättejä kuvia aiheesta. En ryhtynyt kovin suurisuuntaisiin muutoksiin, mutta jätin pois korianterin koska se olisi mielestäni ollut turhan päällekäyvä.

Enkä oikeastaan pidä korianterista.

Mahtavaa tässä ohjeessa on: pehmeä avokado, makea mango ja raikas granaattiomena. Niin ja tekemiseen menee ehkä vartti.

Mango-granaattiomena-guacamole

1 shalottisipuli

1 chili

2 valkosipulinkynttä

4 kypsää avokadoa

1 kypsä mango

1 pieni granaattiomena

puolikkaan limen mehu

suolaa

mustapippuria

(tuoretta basilikaa/korianteria tms)

Murskaa morttelissa sipuli, valkosipuli ja chili. Epäilemättä joku yleiskone tai blenderikin käy, mutta onhan tuo nyt tyylikkäämpi.

Lisää mahdollinen tuore yrtti. Piekse tahnaksi.

Kuutioi 2 avokadoa ja soseuta toiset 2. Sekoita kummatkin avokadoasiat sipulitahnan kanssa. Kuutioi mango ja lisää seokseen.

Laita päälle essu tai edes rumat vaatteet. Riivi granaattiomenasta siemenet suoraan seokseen. Lisää mausteet.

Meillä tätä syötiin ensin salaattina chili-lime-lohen kanssa, sitten leivän päällä, sitten sellaisena suoraan kulhosta aika paljon. Toiminee myös tortilloissa tai nachojen tai jonkun lihaköntin kanssa.

Aivan varmasti ihan hiton kuumaa kamaa kesän grillibileisiin.

Makoisa munakoisosalaatti

Epäkorrekti mielipide: inhoan salaatteja. Liioittelen tietenkin. Inhoan huonosti tehtyjä, itseasiassa myös keskinkertaisesti tehtyjä salaatteja. Minusta salaatti on lähtökohdiltaan sen verran ankea juttu, että siihen pitää sitten panostaa kunnolla. Parhaimmillaan salaatti sitten onkin mainiota, mutta edelleen liian usein hyvissäkin ravintoloissa saa eteensä mauttoman kasan salaatinlehtiä, joissa muutamat harvat täytteet pitää tarkoituksella etsiä joukosta. Tai sitten lautaselle on onnistuttu ujuttamaan joku kokonaisuuden pilaava inhottava kastike. Ja ylipäätään tuntuu, että kokonaisuutta ei ole mietitty, ruoka-aineet on vain lätkitty lautaselle valmistamatta niitä mitenkään.

Tämän avautumisen jälkeen, luonnollisesti, ohje erääseen parempaan salaattiin. Innoitus on saatu tällä kertaa Jamie Oliverilta, mutta joitakin komponentteja on vaihdettu.

Munakoiso-granaattiomenasalaatti (neljälle) 

2 munakoisoa 

1 granaattiomena

1 nippu jotakin salaattia, minulla oli tammenlehvää

1 nippu uutta kaveriani perillaa - löytyy tuoreyrttiosastolta jos on löytyäkseen

yksi paketti fetaa

kirsikkatomaatteja, semmoinen pieni rasia
puolikas chapata tai muu rapeakuorinen vaalea leipä

1 nippu kevätsipulia

2 ruokalusikallista harissaa

yhden sitruunan mehu

oliiviöljyä, etikkaa, suolaa, mustapippuria, fenkolinsiemeniä

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Pilko munakoisot suupalan kokoisiksi, ja  paista ne oliiviöljyssä mukavan rapsakoiksi paloiksi. Kypsentämisen jälkeen laita munakoisot kulhoon. Yhdistä kaksi ruokalusikallista harissaa ja saman verran oliiviöljyä, ja sekoita tämä tahna munakoisokuutioihin. Anna jäähtyä hetken aikaa.

Leikkaa puolikas leipä vielä vaakasuuntaan puoliksi ja hiero sen pintaan oliiviöljyä ja fenkolinsiemeniä sekä hieman valkosipulia. Laita 200-asteiseen uuniin hetkeksi. Kun leipä on mukavasti rapsakoitunut, anna sen jäähtyä ja revi pieniksi suupaloiksi.

Valmista salaattipohja suoraan tarjoiluastiaan: revi salaatti ja perilla, silppua kevätsipuli pieneksi, paloittele tomaatit. Halkaise granaattiomena ja riivi ihanat, poksuvat siemenet mukaan. Munakoisojen jäähdyttyä lisää ne salaattiin, samoin leipäpalat, ja murustele päälle feta. Sekoita neljä ruokalusikallista laadukasta oliiviöljyä, yhden pienen sitruunan mehu, hieman etikkaa sekä isorakeista suolaa ja mustapippuria, ja lisää kastike viime hetkellä salaatin joukkoon (jotta salaatinlehdet eivät lötkisty) ja pöyhi sekaisin. Tarjoile.

Mikäli perilla on teille yhtä uusi tuttavuus kuin minulle, voin kertoa että se on tuo hienon violetti yrtti annoksen päällä (yllä olevassa kuvassa). En ollut nähnyt sitä koskaan ennen, mutta eilen se tuli Stockmannilla vastaan. Tuoksu oli miellyttävä ja sitruunainen, ja maku sopi hyvin salaattiin. Voi sen kyllä korvata vaikka lehtipersiljalla, tai korianterilla jos semmoisesta tykkää. Jamie oli vissiin käyttänyt vesikrassia, mutta se on Suomessa yleensä aika kallista.

Joulun värit

Minulla, äidilläni ja tädilläni on ollut jo muutamia vuosia tapana kokoontua näihin aikoihin vuodesta pikkujoululounaalle. Tänä vuonna söimme minun luonani. Alkuun oli tänään tarjolla kahta erilaista ruisleipää kylmäsavulohen kera (ei kuvaa, valitettavasti, mutta lohileipänen ei nyt ollutkaan jutun pointti).

Pääruoaksi tein punajuuri-vuohenjuustosalaattia. Ruoka, jonka värit sopivat jouluun: punaista, valkoista, vihreää. Inspiraationi tähän olen alunperin saanut Siskot kokkaa -blogista, ja ohjetta on muokattu vain vähän.

Salaatti paahdetuista punajuurista (noin kolmelle)
5 isoa punajuurta
300 g vuohenjuustoa
kaksi erilaista salaattipuskaa
seitsemän retiisiä
reilu kourallinen cashew-pähkinöitä
tuoretta timjamia
hunajaa
oliiviöljyä
(sitruunamehua)
mustapippuria, suolaa

Punajuuret paahdetaan ensin uunissa kokonaisina ja kuorineen. Lämpötila hieman alle 200 astetta, ja aikaa muutama tunti. Kokeile haarukalla kypsyyttä, valmiit punajuuret tuntuvat pehmeiltä ja piikit uppoavat niihin sisään helposti.

Koska halusin valmistella kaiken hyvissä ajoin, paahdoin punajuuret tällä kertaa jo aamulla. Kuorin ja paloittelin ne valmiiksi kasariin pienen voinokareen kera. Sitten kokosin muun salaattipohjan. Huuhdoin, kuivasin ja revin salanova- ja tammenlehtisalaatit isoon kulhoon. Silppusin retiisit ohuiksi viipaleiksi sekaan. Päälle hieman öljyä, suolaa ja pippuria ja pöyhitään kunnolla sekaisin. Annostelin salaattipohjat valmiiksi lautasille, koska halusin olla hieno. Paahdoin pähkinät kuivassa pannussa, hienonsin niitä vähän (nämä olivat muuten valmiiksi suolattuja) ja lisäsin lautasille. Juuri ennen tarjoilua lämmitin punajuuret nopeasti kasarissa voin kera ja kumosin lautasille. Murustelin päälle vuohenjuuston ja valutin kokonaisuuden ylle vielä hieman oliiviöljyä ja hunajaa. Sitruuna olisi sopinut hyvin sekaan myös, mutta sitä ei sattunut olemaan käsillä. Loppuun vielä mustapippuria ja isorakeista hyvää suolaa sekä tuoretta timjamia. Mmm. Kun juurekset paahtaa merisuolapedillä, niin suola imee niistä tihkuvaa nestettä, ja syventää makua.

Lopuksi syötiin pavlova. Sen tein suurin piirtein samalla tavalla kuin Raisa äitienpäivän aikaan, mutta voimistimme sitruuna-aromia lemon curdin lisäksi myös äitini limoncellossa liottamilla kuivatuilla aprikooseilla, jotka silppusin banaanin, kiivin ja passionhedelmän sekaan herkun päälle.

Kirpeänpehmeä lohi-perunasalaatti

Heippa kaikki kesäpupuset! Kuten kuvista on nähty, oli juhannus ruokaisa, juomaisa ja ajoittain melkein aurinkoinen. Voin kertoa että valkosipulishotti oli todella pahaa ja paranin välittömästi noin 116 % juotuani sen. 

Asiaan. Muodostin viikonlopun aikana yhden hengen lohi-perunasalaatti-ryhmän. Salaatin kehittely oli minun näkökulmastani pitkä prosessi, eli se kesti ainakin viikon. Se meni suunnilleen niin, että näin Pirkka-lehdessä lohi-perunasalaatin ohjeen. Otsikko kuullosti hyvältä, lohta ja pottua, tämähän ei voi mennä pieleen? No, tarkemmalla lukemisella se ohje oli ihan kamala. Mutta siitä jäi ajatus näistä raaka-aineista, ja ajattelin jo että improvisoimalla mennään. Yhden inspiraation lähteen löysin kuitenkin vielä, kun luin Jamie Oliverin jossain lohiruoassaan käyttäneen wasabi-ranskankermaseosta. Senhän täytyy olla mahtavaa, mietin pienessä päässäni. Loput sitten tulikin keksittyä lähinnä kaupassa.

Jospa nyt sitten todella asiaan. Eli 

Kirpeä, pehmeä ja vihreä lohi-perunasalaatti 

(Noin kuudelle. Tosin meillä oli muutakin ruokaa. Paljon. Ehkä noin neljälle yksistään.)

15 uutta suomalaista perunaa (ovat aika pieniä tässä vaiheessa kesää)

600 g lämminsavulohta

kaksi kevätsipulia

pieni nippu retiisejä 

seitsemän pisaratomaattia

purkillinen ranskankermaa

kolme ruokalusikallista wasabia 

sitruunamehua

tuoretta basilikaa

mustapippuria

suolaa

oliiviöljyä 

muitakin mausteita jos siltä tuntuu

Pese uudet perunat, paloittele mukaviin palasiin. Sekoita niihin öljyä, suolaa, pippuria ja mausteita. Paahda 225-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia, kunnes ovat pehmeitä ja pinnalta vähän rapeita. Valele kuumina sitruunamehulla. Pilko kevätsipuli, retiisit ja kirsikkatomaatit. Sekoita perunoihin. Laita kalanmuotoisen astian keskelle keoksi. Asettele lohi reunoille. Sekoita wasabi ranskankermaan (lisää vähitellen ja maistele niin vältyt yllätyksiltä). Töpöttele vaalenvihreää seosta pieniksi keoiksi joka puolelle (salaattiin siis, keittiön seinät voi jättää koristelematta). Rouhi päälle mustapippuria. Unohda tuore basilika keittiön pöydälle. Vie salaatti tarjolle ja odota kehuja.

(Mikäli niitä ei tule tarpeeksi nopeasti, kannattaa ottaa itse asia puheeksi. "Aika hyvää tää salaatti muuten.")

Sunnuntairuokaa

Huomaan, että näin 40-50 viikkotyötuntia tehdessä aikaa päivittää blogia on lähinnä sunnuntaisin. Tai ylipäätään aikaa tehdä ruokaa, mitä tällä viikolla tein kahdesti. Mutta onneksi se oli tänään yllättävän hyvää.

Löysin vähän aikaa sitten kiinnostavan tuntuisen munakoisoidean eräästä kokonaisuudessaan erinomaisesta keittokirjasta. Tarkoitus oli noudattaa ohjetta, mutta tänään käytännön toimiin käydessäni kävi jotenkin sillä tavalla perinteisesti, että halusinkin tehdä oman pään mukaan – eli hitusen muuntelin reseptiä. Alkuperäinen, hieman yksinkertaisempikin ohje oli varmasti mainio, mutta näin tämä oli superhyvää. 

Asiaan. Kyse on munakoisosta.

Rapea & makea munakoiso (kahdelle)

1 munakoiso
2 munaa
3 dl korppujauhoa
oliiviöljyä tai vastaavaa paistamiseen
kuivattua chiliä tai chilirouhetta
sitruuna- tai limemehua
hunajaa
tuoretta minttua ja/tai basilikaa
suolaa

Munakoiso leikataan kapeiksi, pyöreiksi suikaleiksi. Ripotellaan päälle suolaa, ja jätetään vartiksi itkettymään. Olen kuullut huhua, että nykymunakoisot eivät tätä itkettämistä muka tarvitse, mutta kitkeryyden poiston lisäksi se tekee mielestäni tekstuurista paremman.  Sitä paitsi sillä aikaa ehtii hyvin pyöräyttää kasaan jonkinlaisen lisukesalaatin.

Vartin jälkeen munakoisot siis kuivataan. Rikotaan kaksi munaa kulhoon ja laitetaan syvälle lautaselle korppujauhoja. Jokainen pyörylä kastetaan ensin munaan ja sitten jauhotetaan huolellisesti. Lämmitetään paistinpannu ja huomattava määrä oliiviöljyä. Lisätään kuivattu chili tai chilirouhe öljyyn, ja paistetaan viipaleet. Yhdestä keskikokoisesta munakoisosta tuli noin kolme pannullista. Pyörylät imevät aika paljon öljyä, ja munakorppujauhoseoksesta saattaa jäädä pannulle ikäviä mustuvia kokkareita. Tämän vuoksi pannu on hyvä kaapia puhtaaksi joka satsin välissä, ja laittaa kehiin uudet öljyt ja chilit.

Paistamisen jälkeen – mahdollisimman pian, kun munakoisot vielä ovat kuumia, niiden päälle puristetaan hieman sitruuna- tai limemehua. Sitten  päälle valutetaan lusikalla hunajaa. Ei kannata pihtailla. Minä käytin koko satsiin ehkä kolmisen ruokalusikallista. Ja päällimmäiseksi silputaan tuoretta minttua tai basilikaa. 
Nautitaan lämpiminä.
En sano muuta kuin: mmmm. Olivat muuten ihan täydellisiä oluen kanssa. Kun perustan baarin niin näitä todellakin tulee olemaan saatavilla. 

Tämä oli mielestäni myös hyvä esimerkki siitä, että hyvä ruoka ei todellakaan ole aina kallista: munakoiso maksoi alle euron. Munia ja korppujauhoa nyt yleensä on aina kaapissa, ja jos onnistuu pitämään yrttinsä hengissä kauemmin kuin viikon, niin yhden annoksen hinta jää aika pieneksi. Vähän askartelua tämä toki vaatii, mutta mikäpä olisi sunnuntaisin mukavampaa?

 
Ei ollut muuten pahaa tänään väsäämäni lisukesalaattikaan. 
Paahdoin uunissa (öljyn, suolan ja pippurin kanssa) pienen määrän uusia perunoita, jäähdytin. Kulhoon lapoin kirsikkatomaatteja, kurkkua, salanova-salaattia, artisokansydämiä, mozzarellaa ja herneitä. Sekaan sitruunamehua ja hieman öljyä. Niin, ja ne perunat. Jep. Ruoanlaitto on todella mukavaa nyt, kun vihannekset alkavat maistua jollekin. 

Kuhasta juustolla

Hei kaikki marsupilamit. Anteeksi, että olen myöhässä.

Minun nimeni on Arla ja minulla on (jälleen kerran) jääkaapissani puolen kilon möntti italialaista luomuparmesania. En pyytänyt sitä, oikeastaan en edes halunnut sitä, mutta siellä se nyt on. Ja olisihan siitä ihan kiva saada käytettyä edes puolet ennen homehtumista.

Meillä on siis syöty jonkin verran parmesania sisältäviä ruokia viime aikoina. Vuosipäivä ei tehnyt tässä suhteessa poikkeusta: sen verran kuitenkin panostin parisuhteeseeni, että hain Mustastapekasta puolen kilon juuston kaveriksi puoli kiloa kuhaa.

Kokemukseni valkoisen kalan valmistuksen ihmeellisessä maailmassa ovat lähestulkoon neitseelliset, joten mistään (parmesania) erikoisemmasta kikkailusta ei tälläkään kertaa ole kyse. Kuten aina: fileiden päälle sitruunamehua, suolaa ja pippuria, pannulle voita ja kala päälle.

Jännittävä osuus seuraa tässä: käännettyäni fileen toisenkin puolen paistumaan ripottelin jo kullanruskeaksi ihanuudeksi muuntuneen puolen pinnalle – tadaa! – parmesania. Vaikutus makuelämykseen oli kylläkin häviävän pieni, joten mitä ilmeisimmin avokätisyys olisi tässä ihan kiitettävä ominaisuus.

Lisukkeeksi askartelimme salaatin omenasta, saksanpähkinöistä, parista erilaisesta salaattilajikkeesta, kurkusta – ja parmesanista. Kaiken yhteen sitovaksi (lue: kaiken päälle kaadettavaksi) elementiksi muodostui turkkilaisen jugurtin ympärille kehittynyt kastike: sitruunamehua, pippuria, balsamicoa ja soijaa (ei parmesania!).

Oli se ihan hyvää.